Keinulehmä tässä moi!

Harva nainen haluaa kutsua itseään lehmäksi, mutta minäpä otin tämän jo teinivuosina ystävättäreni kanssa toisillemme ystävällisessä mielessä keksineen lempinimen uudelleen käyttöön. Oikeastaan idea blogin nimeksi tuli etusivulla komeilevasta otuksesta. Se oli nimittäin ensimmäinen hankinta lastenhuoneeseen jo raskausaikana. Ostin sen Huuto.netistä kyllä aasina, mutta Facebook-ystäväni saivat minut uskomaan, että se on sittenkin lehmä. Kaupunkilaista on helppo huijata. Oli mikä oli, kutsumme sitä nyt Keinulehmäksi ja siitä on ollut uskomattoman paljon iloa ja hauskuutta jo monelle meillä vieraileelle pikkuiselle (aikuiset käyttävät sitä rahina, toimii). Pikkuhiljaa noin yhdeksän kuukauden ikäinen Kirppukin pääsee itse tutustumaan keinuvaan kaveriinsa. Niin pahaa känkkistä ei ole vielä tullut etteikö se unohtuisi keinuttelemalla ja kuuntelemalla lehmän korvasta laukaistavaa melodiaa (vai pitäisikö sanoa aikuisten korvassa vihlovaa piipitystä!).

Blogin idea ei ole suinkaan kirjoittaa lehmän elämänkertaa vaan jakaa havaintoja ja kokemuksia meidän arjesta sekä nostaa esiin lapsiperheitä koskettavia ajankohtaisia asioita. Haen itse paljon tietoa netistä ja suurella mielenkiinnolla luen muiden blogeja. Näistä samoista itseäni kiinnostavista aiheista - vauvaperheen tarpeellisista ja turhista härpäkkeistä, kaupungilla ja ulkomailla selviytymisestä, vauvan kanssa puuhastelusta ja harrastamisesta sekä terveydestä ja hyvinvoinnista - tulen kirjoittamaan.

Toivon, että lukijani saavat ideoita ja ajatuksia sovellettavakseen, jopa erilaista näkökulmaa katsoa tätä sangen mielenkiintoista elämänvaihetta ja ehkä ripauksen rohkeutta tehdä asiat omalla tyylillään. Pyrin kirjoittamaan suurempia liioittelematta ja kaunistelematta, mutta turhat narinat unohtaen, koska se ei vaan kuulu elämäntyyliini. Jos haluat lukea kuinka vauvantulo muutti kaiken, pilasi parisuhteen ja mielenterveyden sekä karisti loputkin naiseudesta, löydät vertaistukea aivan muualta...

Oho, tämän blogitekstin kirjoittamiseen meni noin kuusi tuntia. Sinä aikana kerkesi tapahtumaan jo vaikka mitä; Kirppu nukkui päiväunet ja kävi isänsä kanssa ulkoilemassa, sillä välin minä kävin Spinningissä ja saunassa, syötiin yhdessä iltapalaa ja taisteltiin nukkumaanmenoa vastaan. Mutta nyt on hiljaista; nostan jalat lehmärahille ja alan tuijottamaan telkkaria. 

Mukavaa iltaa kaikille!