Phil & Teds koeajossa osa 2

Tammikuussa Kirpun matkakaveriksi syntyi sisko ja nyt olemme reilu neljä kuukautta huristelleen Doteilla kakspäällä. Bugaboo-ikäväni ei taida koskaan laantua, mutta tällä 1v6kk ikäerolla sisarusrattaat ovat olleet järkevä hankinta. 

Ekat kaksi kuukautta Dotit meni hienosti vauvan nukkuessa kantokassissa rattaiden alaosassa, Kirpun istuessa sisaristuimessa hieman korkeammalla. Yllätykseksemme tämä kakkonen ottikin pituutta siihen malliin, että kantokoppa kävi todella ahtaaksi talvivarusteissa jo 2,5kk iässä. Kolme kuukautta sinnittelimme ja sitten oli pakko luovuttaa, koska tuntui, että vauvan pää menee mutkalle jos häntä yrittää vielä saada mahtumaan 60cm mittaiseen kantokassiin.

Hankin tilalle Carenan isomman kantokassin, joka ei todellakaan ole yhtä tukevan ja laadukkaan oloinen kuin P&T:n oma kassi. Käyttöaika sille on sille vaan niin lyhyt, että nuukuus iski. Kärvistelin Carenan halpiskassin kanssa kuukauden ja luovutin.

Viileillä keleillä laitoin Elodi Detailsin makuupussin vauvan osaan ja sujautan vauvan sinne. Oikeastaan sujautus on väärä sana, koska etenkin jalkojen saaminen oikeeseen koloon tuotti tuskaa. Sitten kun kevätaurinko alkoi lämmittämään, makuupussikin lähti ja nyt vauva kulkee makuuosassa pelkkä vaatetus päällään. Tämä on toistaiseksi paras keino, miten saan molemmat lapset kyytiin samanaikaisesti. 

Odotan kuumeisesti tuota maagista 6kk rajapyykkiä, jotta saan pienemmänkin laitettua istuimeen. Uskon, että sitten olen taas tyytyväinen näihin rattaisiin. Toistaiseksi ärsyttää. Alun kantokassivaihe oli siinäkin mielessä paras, koska sillon sain nostettua nukkuvan vauvan rattaista jatkamaan unia eri paikassa. Nyt hänen pitää jäädä eteiseen tai sitten työnnän rattaat läpi asunnon olohuoneeseen.

Leikkipuistossa näin erään äidin ratkaisseen ongelman siten, että vauva matkustaa adaptereilla kiinnitetyssä turvakaukalossa ja taapero sisaristuimessa alaosassa. Näin vauvan saa näppärästi kannettua mukanansa tarpeen tullen. Jos jaksaa. Meillä ainakin alkaa painoa olemaan sen verran, että vauva+turvakaukalo menee jo voimannoston puolelle.

Elämä kahden alle kaksi vuotiaan kanssa on ollut hauskaa säätöä kaikin puoli. Mutta kaikki järjestyy, tavalla tai toisella, ja perusarki rullaa hienosti. Pääasia, että pääsemme liikkumaan suht näppärästi. Siinäpä aihe seuraavaan blogikirjoitukseen.